Matka maailman ympäri 194 päivässä

Suomen itsenäisyyspäivää vietetty Hawajilla, Mauin saarella. Päivän kohokohdat olivat linnan juhlien seuraaminen suorana yle arenasta (aamulla klo.07.00-09.00 paikallista aikaa), perinteisen karjalanpaistin ja keitettyjen pottujen valmistaminen, sekä valtavan suuren merikilpikonnan kanssa uiminen koralliriutalla.
Silti ajatuksissa on vielä palattava syksyiseen New Yorkiin, tai ennemminkin ensimmäiseen matkapäivään: lento Helsingistä Berliinin kautta NY:iin. Vieläkin pystyy muistamaan miten lähtö jännitti, mutta kun lentokone aloitti lähtökiihdytyksen Helsinki Vantaan lentokentältä, niin kaikki jännitys laukesi. Tuli epätodellinen tunne, onko tämä unta, vai olenko oikesti lähdössä yli puolen vuoden häämatkalle. Tunti tunnilta fiilis koheni ja kun lentokone laskeutu JFK:n lentokentälle, niin silloin oli jo vähän tuuleteltava. Lainatakseni Ace Venturaa: ”Can you feel that ha??? Can you feel it?? Captain Compost?”!! :shout:

Ja se ns. ensipuraisu Manhattanista, voi luoja että oltiin murun kanssa huulipyöreänä. Valtavan kokoisia pilvenpiirtäjiä toinen toisensa jälkeen, suurempia mitä ollaan koskaan milloinkaan nähty. Joka kadunkulmassa mitä erilaisimpia nakkikioskin tapaisia myyntikojuja, pullollaan tiriseviä hodarinakkeja, paistettuja pähkinöitä ja kaiken makuisia lihavartaita, joista kiireinen New Yorkkilainen sai ohikulkiessaan ostaa välipalaksi hodarin sinapilla ja ketsupilla. Satoja eri tuoksuja, pikku kahviloiden pullantuoksuja, parfyymilikeiden hekumallista laventelintuoksua, eri teemaravintoloiden ruoan tuoksuja ja kadulla myyntikojuissa tirisevien nakkien ja lihavartaiden tuoksuja. Kadut täynä ihmisiä, toiset kiireisiä bisnesmiehiä, osa paikallisia hang around tyyppejä ja suuri määrä turisteja satoine kameroineen räpsimässä kuvia Times Squaren neon valoista ja ihmettelemässä valtavia pilvenpiirtäjiä, kuten mekin murun ja Ipskun (Sophian yksi lempinimistä, jota minun rakas hirmusisko käyttä) kanssa. Valtaosa rikkaita ja hyvin toimeen tulevia Jenkkejä, vähemmistönä Kiinalaisia, Meksikolaisia, Afrikkalaisia ja kaikkialta maailmasta hanttitöiden perässä tulleita ihmisiä. Koko värikkään sirkuksen pahnan pohjimmaisena rantojen miehet, jotka päivästä toiseen istuivat kadun varsilla anelemassa paria lanttia hyväosaisilta ohikulkijoilta.

Muutama päivä Manhattanilla niin alkoi jo tottua metropolin sykkeeseen, kaupunkiin joka ei koskaan nuku. Kaikkea oli tarjolla taivaan ja maan välillä, paitsi siideriä ja lonkeroa. Nähtävyyksiä oli niin runsaasti että oli valittava omasta mielestä mielenkiintoisimmat jotka halusi nähdä ja kokea kahden viikon aikana. Kahteen viikkoon saatiin sisällytettyä pari tsillailu päivääkin, jotka tulivat tarpeeseen kävelystä rasittuneiden jalkojen leputtamiseen. Vaikka New Yorkissa oli upeita nähtävyyksiä ja kohteita joissa käydä, niin silti parasta antia mitä sai kokea oli nähdä ihmisten auttavaisuus ja huolehtivaisuus toisia kohtaan. Elintasosta riipumatta, olit köyhä tai rikas, niin aina oli tarjolla auttava käsi jos jouduit pulaan tai muuten vaan olit H moilasena kadun kulmassa.

No jos muutamia kömmähdyksiä, niin etsittiin Sophialle lasten saippuaa kaupasta. Minä silmät kirkkaana vien Kisselle saippuapulloa, että tässä olis nyt sitä lasten saippuaa. Pullossa luki ”kitchen soap” eli keittiö saippua, dam! Kisseä hieman nauratti. 😀
Sophialle etsittiin 5 v. synttärikakkua hotellin vierestä ja Kisse näki yhden liikken, joka kieltämättä näytti hieman leivoksia myyvältä kaupalta. Kisse kysyy myyjältä: ”onko teillä kakkuja myynnissä”. Myyjä katsoo pitkään ja sanoo: ”tämä on saippua kauppa”, dam. Jussia hieman nauratti. 😀

Yksi asia minulta jäi kuitenkin hämärän peittoon. Miksi housuja täytyy roikottaa niin alhaalla että kalsarit näkyy? Yhdellä vanhan liiton getto miehellä housut roikkui niin alhaalla, että hän oli ilmeisesti laittanut vyön lanteen kohdalle josta lähti n. 30 cm pitkät suorat henkselit, jotka taas pitivät housuja kiinni hieman polvien yläpuolella. No pakkohan minunkin oli (häpeäkseni myöntää) kokeilla hotellihuoneen peilin edessä laskea omat tiukat varkut 20 cm alaspäin että näen miltä ne näyttä. No ne näytti siltä että minulla on kakka housussa, eli ei käy minun tyyliin ollenkaan.
Vielä täytyy mainita poliisista jonka näimme toiseksi viimeisenä päivänä Manhattanin downtown:ssa, kaverilla oli gettojen kasvatin omaisesti pitkä musta rastatukka, löysät hip hop tyyliset poliisihousut ja valtavan iso NYPD-cappi (hip hoppareiden käyttämä suora lippis) päässä. Harmikseni digikamerasta oli loppunut akku, eikä saatu otettua kyseisetä poliisista kuvaa. Kissehän oli tietysti ihan myyty kun näki sellaisen alfauroksen patsastelevan liikenteenohjaus tehtävässä teiden risteyksessä. 😀

Jos ja kun käytte joskus New Yorkissa niin menkää kesällä, sillä silloin siellä on paljon kauniinpaa kuin syksyllä. Manhattanilla on yllättävän paljon erinlaisia puistoja, esim. valtavan iso central park ja kymmeniä pienempiä puistoalueita, jotka ovat kesällä kauniita vehreän ilmaston ansiosta. Manhattanilla on myös kymmeniä kilometrejä rantaviivaa, jotka ovat kuulema kauniita kesäisin, vaikka ei puistoja tai rantaa voinut moittia rumiksi syksylläkään. Kesässä on vaan se huono puoli että silloin ei vietetä joulua, ja se jos mikä on New Yorkissa suuri juhla. Tunnelma oli käsin kosketeltavissa, joka puolella viriteltiin jouluvaloja ja muita joulukoristeita. Kaikilta radiokanavilta soitettiin pelkästään joulun klassikkobiisejä ja jokainen teistä on nähnyt leffoissa punaisiin pukeutuneita pelastunarmeijan tyyppejä heristelemässä kelloja kaduilla rautapatojen äärellä. Ilmassa oli selvästi joulun taikaa.

Kaksi viikkoa New Yorkissa meni todella nopeasti ja olisi ollut harmillista jos olisi pitänyt jo palata kotiin, mutta onneksi jäljellä on vielä kuusi kuukautta lomaa. 😀 Lento JFK:n lentokentältä lähti klo.12.00 paikallista aikaa, joka kesti kuusi tuntia Los Angelesiin. Losissa koneen vaihto ja toiset kuusi tuntia Hawajille, Mauin saarelle. Mauilla oli vastassa trooppinen ilmasto ja heti tuli tunne että täällä voi ihan oikeasti tsillata.
Nyt on oltu neljä päivää Hawajilla ja päivät ovat kuluneet rennon letkeästi, niin kuin honeymoonilla täytyy mennäkkin. Aamulla aamulenkin ja aamupalan jälkeen aurinkorasvat naamaan ja rannalle snorklaamaan. Kisse metsästää aurinkoa ja yrittää saada nahastaan mahdollisimman ruskean, sivusilmällä (kieli ulkona ja silmät tapillaan) voi tietenkin katsella surffari poikia surffilaudoillaan. Parin päivän kuluttua vuokrataan avo jeeppi ja lähdetään kiertämään Mauin saarta, täällä on kuulema uskomattoman hienot sademetsäalueet ja muutama iso tulivuori, joihin on ihan pakko päästä tutustumaan. :coolsmile:

Mutta tässä taas kaikki tällä kertaa ja palataan astialle ensi kerralla.
t. Höpö