Eipähän ole taas pitkään aikaan kiinnostanut kirjoittaminen tuon taivaallista, mutta nyt siihen tehdään muutos! 🙂 Viimeisestä metkapäiväkirjan päivityksestä onkin jo vierähtänyt tovi aikaa. Maaliskuun loppu, eli viimeiset kaksi viikkoa, lomailtiin pesueen kanssa Bangsaenissa, pienessä kalastajakylässä Bangkokin ja Pattayan puolivälissä. Siellä tunnelma oli rennon letkeä, eikä paikallisilla turisteilla kiristänyt pipo nuppia, kuten toisinaan on nähnyt länkkäri turisteilla tekevän. Siellä ei näkynyt meidän kolme Suomi-turistin lisäksi juuri ketään muuta länsimaalaista, sillä Bangsaen oli Thaimaalaisten suosima lomanviettopaikka.
Eniten Bangsaen erosi neljästä muusta meidän kiertämästä Thaimaan rantakohteesta rannalla olo kulttuurin suhteen. Muissa kohteissa vaaleaihoiset turistit palvoivat aurinkoa keskipäivän paahteessa ilman aurinkovarjojen tuomaan viilentävää suojaa. Kun taas Bangsaenissa paikalliset tulivat viettämään rannalle vapaapäiväänsä täysissä pukimissa, pitkähihaiset paidat päällä ja pitkälahkeiset housut jalassa. Perus thaimaalainen näet pelkää ruskettumista kuin suomalaismies ruotsalaisia miesten saunassa. Naama oli paksun aurinkorasvakerroksen peittämä ja aurinkotuolirivistöt verhottu aurinkovarjoilla, niin ettei yksikään auringonsäde päässyt häikäisemään aurinkotuolilla istuvan silmiin.
Paikalliset saapuivat isolla porukalla rannalle heti puolenpäivän aikoihin ja kun oli valittu rantatuoleista ne kaikkein varjoisimmat paikat, alkoi se syöminen. Väkisin itselläkin herahti vesi kielellä kun näki mitä kaikkia herkkuja paikallinen väki tilasi aurinkotuolien keskellä olevaan pöytärivistöön. Eikä syöminen tauonnut hetkeksikään, vaan kun pikku naposteltavat alkoivat loppua, niin uusia herkkuja tuotiin tilalle. Rantatuolirivistöä myötäili laatoitettu kävelytie jonka toisella puolella oli ruokakojuja vieri vieressä. Rantatuoli- ja ruokakojurivistö oli vaatimattomasti n. 10 km pituinen.
Tarjolla oli grillattu kanaa, kalaa ja meren eläviä, erilaisia dipattavia sipsejä ja muita kuivatettuja herkkuja, monia eri hedelmiä ja vihanneksia joita dipattiin sokeri-chili sekoituksiin. Oli myös kymmeniä erimakuisia keittoja, riisiannoksia ja liharuokia tuhdimpaan nälkään. Lapsille oli tarjolla vaikka minkä värisiä hattaroita ja hyvänmakuisia karamelleja. Juomatarjonta oli laidasta laitaan, lasten trippi-mehusta aikuisten Jonny Walkersin Black Labeliin. Totta kai itsekin oli kokeiltava miltä tuntuisi viettää rannalla koko päivä pikku naposteltavaa syöden ja rommikolaa hörppien. Täytyy kyllä myöntää että Bangsaenissa vietetyt rantapäivät olivat yhdet parhaimmista koko reissussa. Kun tarjolla on sopivasti syötävää, juotavaa ja aurinkovarjon tuoma viilentävä varjo, niin silloin on ihmisen hyvä olla.
Toinen asia missä Bangsaen poikkesi Thaimaan muista kohteista, olivat apinat joita Bangsaenissa oli ihan älyttömän paljon. Onneksi apinoita esiintyi vain pienellä alueella, jossa oli apinoille rakennettu oma temppeli. Temppelin lähialueella paikalliset turistit kävivät syöttämässä apinoita ja ne olivat heille jollakin tapaan pyhiä eläimiä. Apinat olivat aika ajoin hyvinkin röyhkeitä pikku paskiaisia ja pahimmillaan ne yrittivät purra ihmisiä. Meidän hotelli sijaitsi juuri mainitulla apina-alueella ja välillä piti antaa ”Nokian 42” apinoiden persuuksille kun tulivat hyppimään silmille. 😀 Kävimme me myös perheen kanssa syöttämässä pari kertaa niitä pikku riiviöitä apinatemppelin vieressä, jossa oli kojuja joista sai ostaa puolella eurolla erilaisia apinoille tarkoitettuja herkkuja, kuten pähkinöitä, pikku banaaneja ja muita hedelmiä, sekä linnun munia.
Bangsaen oli myös paikallisten keskuudessa suosittu häiden vietto paikka. Kahden viikon aikana lähes joka päivä joku meni naimisiin hotellimme alapuolella meren rannalla ja parhaillaan samana päivänä näimme kolmen eri hääparia kuvauttavan itseään meri upeasti taustalla siintäen. Bangsaenissa lomaili hieman varakkaampia thaimaalaisia perheitä, joilla monilla oli omistusasunto tai oma huvila meren rannalla. Suurin osa lomailijoista tuli Bangkokin miljoonakaupungista ainaista kiirettä pakoon.
Vesi ei ollut mitenkään erikoisen puhdasta, eikä snorklaus mahdollisuuksia ollut lainkaan, mutta muuten oli kyllä riittämiin tarjolla kaikenlaisia vesiaktiviteetteja. Kaksi viikkoa on ihan maksimi aika lomailla Bangsaenissa, sillä apinoiden ja rantakulttuurin lisäksi siellä ei ollut juuri mitään muuta nähtävää. Meidän perheelle jäi hyvät muistot Bangsaenista ja voin lämpimästi suositella niille jotka haluavat nähdä millä tavalla paikallinen väestö viettää aikaansa rantakohteissa.
t. Höpö
:shout:
Merkinnät RSS-syötteenä