Matka maailman ympäri 194 päivässä

Näin lukee paidassani jonka ostin matkamuistoksi Hawaijilta. Elä, rakasta, aloha. Aloha on paikallinen tervehdys joka tarkoittaa myös vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä. ”Hangloose” on ensimmäinen asia jonka opimme Hawaijilta. Käsimerkki ja sanonta, joka tarkoittaa rentoa elämää, hengailua, rentoa elämänasennetta! Jussin ollessa aamulenkillä ensimmäisenä aamuna, paikalliset jätkät morjestelivat ja näyttivät hangloose merkkiä, kuin vanhat tuttavat… 🙂 Tämä todellakin pitää paikkansa Hawaijilla ja kuvaa hyvin hawaijilaista elämänasennetta… ihmiset ovat todella ystävällisiä, auttavaisia, kaikki tervehtivät vastaan kävellessä ja kysyvät mitä kuuluu, ja antavat matkavinkkejä vaikka ei kysyisikään mitään ja palvelu on todella hyvää. Todellakin; live, love,aloha…

Kohta 3 viikkoa on nyt oltu täällä Mauin saarella Hawaijilla, ja olemme rakastaneet tätä paikkaa! Maisemat ovat juuri niin kuin postikorteissa, turkoosia vettä, sametinpehmeää hiekkaa, palmuja… ja se luonto… Mauin saarella on monipuolinen luonto; toisella puolella saarta on rehevää sademetsää vesiputouksineen, ja toisella puolella saarta tulivuoria karuineen, kuivineen maastoineen ja kaktuksineen.
Tulimme juuri eilen 2 päivän road tripiltä; kiersimme koko saaren ympäri jeepillä, ja ajelimme vuoristoteitä läpi sademetsien ja mahtavien näköalojen, tulivuorten juurien ja erämaa maaston… Maisemat olivat jotain niin UPEITA, ettei niitä osaa edes sanoin kuvailla, eikä valokuvat paljasta sitä kaikkea mitä se on. En ole ikinä eläissäni nähnyt mitään niin MAHTAVAA, mitä viimeisen 2 päivän aikana näin, edes telkkarista! Tunne oli melkein epätodellinen, maisemien vaihtuessa mitä uskomattomimmiksi… En olisi myöskään uskonut joskus vielä patikoivani sademetsässä. Lähdimme aamulla aikaisin ajelemaan jeepillä jonka vuokrasimme, kylmälaukkuun eväät ja juomat ja yöpymisvehkeet mukaan… 🙂
Ennen sademetsää pysähdyimme kuuluisalla surffareiden biitsillä pohjoisessa, jossa on mahtavan kokoiset aallot, ja ihailimme ammattilais surffaajia aalloilla. Jonkun matkaa ajeltuamme huomasimme olevamme keskellä sademetsää, todella kiemurtelevalla, mutkikkaalla ja osittain kapealla tiellä (matkan varrella on noin 600 mutkaa) sekä paljon siltoja joita oli ylitettävä. Tunne oli epätodellinen…
Rehevät vihreät kasvustot ja puut liaaneineen olivat kaareutunet osittain tien ylle, ja ajelimme niiden ali, kookospalmuja hedelmineen, banaanipuita vihreine terttuineen, bambumetsää, eukalyptyspuita ja mangopuita, sekä samanlaisia viherkasveja kuin kotisuomessa sisäkasveina näkee, mutta siellä ne olivat vain 10 kertaa isommassa koossa. Kävimme välillä patikoimassa matkan varrella sademetsässä patikointireiteillä, ja ihailimme näitä kasvustoja. Jossain luonto-ohjelmassa nähnyt samanlaista, ja silti olla itse paikan päällä, on aivan uskomatonta. Näimme myös monia vesiputouksia matkan varrella, ja ne olivat huikeita! Myös ne näköalat alas sademetsälaaksoihin ja kauas merelle olivat jotain mitä ei voi sanoin kuvailla. Tie kulki koko ajan vuoriston reunamilla, välillä meni sisemmälle sademetsään mutta pääasiassa vuoriston reunamilla, joten näköalat olivat upeita.

Sademetsäreitin jälkeen tuli pieni kylä nimeltään Hana, jossa yövyimme yhden yön hostellissa. Toisena päivänä jatkoimme matkaa ja kävimme Black Sand Beachilla, jossa oli oikeasti mustaa hiekkaa ja mustaa kiviä! Siellä oli laavakiviä ja kallioita, joissa oli luolia ja aukkoja kallioissa, ja alapuolella oli merta… ja kun tuli oikein kova aalto, vesi suihkusi aukosta ylös kovalla paineella! 😀 Luolissa oli vettä jossa olisi voinut uida. Vaikeaa kuvailla sitä kaikkea… laavakivet olivat mustia, ja meri on hionut kivistä mustaa hiekkaa rannalle. Todella erikoinen näky.
Sademetsän jälkeen yhtäkkiä luonto muuttui saaren toisella puolen, tulivuorien juurilla kasvoi pelkkää kuivaa erämaata ja heinää sekä kaktuksia silmänkantamattomiin, ja näkymät olivat todella huikeat kauas merelle, ja muut saaret näkyivät hyvin, vaikkemme olleet edes vuorien huipulla. Oli kuin olisi tullut eri maahan, kun kasvusto muuttui niin rajusti! Aiomme käydä jonain päivänä patikoimassa myös noilla Haleakala tulivuorilla ja niiden huipulla.
Tie matkan varrella oli vähän matkaa pelkkää kapeaa hiekkatietä vuorien laidalla, mutta se ei silti ollut niin raju tie kuin Mauin pohjoispäässä, jossa kävimme viikko sitten. Siellä ajelimme jyrkkien vuorten ympäri ja tie oli niin kapea osittain ettei siitä mahtunut kuin yksi auto kerrallaan… Toisella puolen oli pystysuora kallio ja toisella jyrkkä pudotus alas laaksoon tai mereen. Siellä vähän rajuimmissa kohdissa jo jänskätti… tien varressa oli myös joitakin ristejä muistomerkkeinä, joku on varmaan ajanut joskus alas rotkoon.. Täytyi vain ajella hiljaisesti. 🙂 Huikeita kokemuksia!

Täällä Hawaijin saarilla on maailman suurimmat aallot, johtuen ehkä kovasta tuulesta ja siitä että Hawaijin saaret sijaitsevat keskellä Tyyntä Valtamerta, ja ovat maailman eristynein valtio… Surffaus on myös kotoisin Hawaijilta suurista aalloista johtuen. Ja täällä surffaakin noin joka toinen ;). Eräs paikallinen kertoi että surffaus ei ole harrastus, se on elämäntapa, keino rauhoittua ja saada mielenrauha… Siitä en heti ollut kyllä samaa mieltä, kun ensimmäisen kerran lensin surffilaudalta aallon pyörteisiin ja iskin polvet koralliin, ja surffilauta antoi osumaa leukaani… 😀 Niin, täytyihän meidänkin kokeilla sitä josta kaikki puhuvat. Otin 2 h kestävän surffauskurssin, ja sen jälkeen opetin Jussille samat jotka juuri itse olin oppinut. Oppi ei heti mennyt Jussille perille, ja sain hauskaa videomateriaalia Jussin ensi surffausyrityksistä… 😀 No lähti se siitä sitten hyvinkin sujumaan, mutta silti minulla on vieläkin tuosta muistona rupinen polvi, ja Jussi päivän päätteeksi merestä tultuaan tiuskaisi: ”PASKA LAJI!”, ja heitti surffausvermeet vihaisesti päältään. 😀 Mutta toinen kerta kun vuokrasimme laudan, meni jo paremmin Jussiltakin. Hauska laji, joka ei niin vaikeaa ole kuin luulisi, mutta vaatii kuitenkin omat niksinsä ja oikean ajoituksen… ja se kyllä koukuttaa. 🙂

Toinen harrastuksemme täällä on ollut snorklaus, ja täällä näkee snorklatessa paljon suuria kilpikonnia! Merikilpikonnat ovatkin Hawaijin yksi tavaramerkki. Joka kerta snorklatessa vastaan ui 1-2 isoa merikilpikonnaa, ja niiden vieressä voi uida. 🙂 Yksi merikilpikonna oli kuulemma miehen kokoinen, mutta se oli vain Jussin kertomaa, itse en sitä nähnyt enkä voi olla todistamassa… 😀

Yksi Hawaijin vetonauloista on myös valaiden katselu talviaikana. Ryhävalaat uivat Hawaijin vesille talvehtimaan ja tekemään poikaset. Valaita emme vielä ole nähneet sillä niitä läheltä nähdäkseen täytyy lähteä laivaretkellä merille, mutta ensi viikolla lähdemme laivaretkelle eräälle pienelle Molokini-saarelle, katselemaan valaita ja snorklaamaan. Valaiden puhaltamia suuria vesisuihkuja olemme kyllä nähneet kaukana merellä! 🙂

Hawaijilla on kaunis luonto, ja sitä halutaan myös suojella. Roskaamisesta uhataan 500 dollarin sakoilla, ja kun saavuimme lentokoneella Hawaijille, meidän täytyi täyttää kaavake jossa kysyttiin tuotko Hawaijille kasveja, siemeniä tai eläimiä. Ainutlaatuista luontoa halutaan suojella ja varmistaa, ettei mikään sopimaton kasvi tai eläin voi tulla sitä tänne pilaamaan. Se on hyvä, ja mukavampihan se on katsella teiden varsilla kasvavia kauniita Hibiscus- (niitä kasvaa joka paikassa) ja muita eksoottisia kukkia, kuin roskaa. Alkoholinmyynti täällä on myös tiukkaa. Kaikilta alle 40-vuotiaan näköisiltä on Hawaijin lain mukaan kysyttävä paperit jos ostaa alkoholia, ja ilman papereita ei myydä mitään, vaikka selvästi näyttääkin täysi-ikäiseltä! Ja täällähän niin kuin muuallakin jenkeissä, vasta 21-vuotias saa ostaa alkoholijuomia. Tämä lain noudattaminen joillain myyjillä vain menee hieman yli… kun olimme jouluostoksilla, edessäni oleva 68-vuotias harmaanhiuksinen rouva olisi ostanut pullon rommia. Myyjä kysyi paperit. Rouva kaiveli laukkuaan ja totesi niiden jääneen kotiin, mutta kertoi olevansa 68-vuotias. Myyjä vain levitteli käsiään ja sanoi ettei voi myydä jos ei ole papereita! Rouva suuttui (aiheestakin) ja tiuskaisi että kerrankin kun jotain olisin ostanut niin ei myydä, antaa olla… Naurettavaa. Hän näytti 70-vuotiaalta, ei alle 40-vuotiaalta kuten lain mukaan määrätään kysymään papereita. Myöskään Jussi ei saanut kaupasta yhtä oluttölkkiä ostettua, koska paperit olivat kotona… 😀 ja ruokaravintolassa jäi oluet juomatta kun ei papereita muistettu ottaa mukaan. 🙂

Hawaiji eroaa muihin tyypillisiin rantalomakohteisiin myös siitä, että täällä saat makoilla rannalla rauhassa, ilman häiritseviä korukauppiaita tms kauppiaita, sekä kaupoissa ja putiikeissa saa kierrellä rauhassa, ilman että kukaan pakottaa sinua ostamaan mitään, tyrkyttää tai kyttää vierestä, niin kuin monessa etelän maassa on tapana tehdä…. Myös hygieenisyys on parempaa kun muualla. Täällä voi huoletta juoda vettä suoraan hanasta ilman pelkoa vatsapöpöistä, eikä tarvitse vaivautua syömään edes maitohappobakteereja! Kaikkea voi syödä huoletta ja kaikki elintarvikkeet kaupoissa on hygieenisesti säilytetty ja pakattu. Kaupoista löytyy kaikkea tuttua ja runsaasti tuoreita hedelmiä ja kasviksia, ja on laajat valikoimat. Mitään kummempia rokotuksiakaan ei Hawaijille matkustava tarvitse. Ihmiset puhuvat täällä täydellistä englantia sillä se on heidän toinen kotimainen kielensä, joten asioiminen täällä on todella helppoa.

Hintataso elintarvikkeilla kaupoissa on suurin piirtein sama kuin Suomessa, mutta tavara ja vaatteet ovat vähän halvempia. Bensiini on myös paljon halvempaa. Yhteenvetona kaikki on vähän halvempaa täällä kuin Suomessa, sillä Suomihan on yksi kalleimmista maista koko maapallolla… ja sen tietävät myös kaikki nämä jenkit ja muut ulkomaalaiset täällä! 😀 ”Finland is very expensive place, right?” Yksi Kanadassa asuva myös sanoi että kerran on käynyt Suomessa, ja hän järkyttyi siitä miten paljon kaikki maksoi… 😀 Aikaero täällä Suomeen on -12h, joten aivan maapallon toisella puolella ollaan!! 🙂

Tässä kaikki tällä kertaa, mahalo ja MELE KALIKIMAKA! 😀 ( kiitos ja hyvää joulua!) 😀

-Kirjoittanut: Kisse, päätoimittaja