Heti ensimmäisestä aamusta lähtien huomasimme että täällä New Yorkissa ei välitetä mistään vähäpätöisistä asioista, kuten ilmaston muutoksesta, kasvihuoneilmiöstä, tai muusta ”turhasta hölynpölystä”.. …vaan täällä täytyy KULUTTAA, niin sanotusti ”laittaa rahaa haisemaan”!! Ensimmäisenä aamuna menimme aamupalalle ja vastassa oli kertakäyttö lautasia, mukeja, lusikoita, veitsiä, yms kertakäyttöistö ruokailu roinaa. Jokainen kertakäyttöinen muovimuki oli vielä pakattu erikseen muovipussiin, ettei yhdeltäkään bakteerikammoiselta länkkäriltä jäisi ihainen Vanilja-kahvi juomatta. Kun olin mättänyt lautasen täyteen aina niin herkullista pekonia ja munakokkeli, niin menin hakemaan kahvia kahviautomaatista. Kahviautomaatin vieressä oli pieniä kertakäyttöisiä kahvikerma-annos kippoja. (tietokoneen vaihto Jenkki versioon, eli nyt loppu pilkut A:n ja O:n paalta) Hetken tutkittuani ”kahvikerma-annos kippoja”, huomasin etta oli mahdollista valita ihanaisen vanilja-kahvin sekaan maapahkinavoin, vaniljan ja monen muun makuisia kermoja, ettei perus lankkarin tarvitse tyytya juomaan kahviaan tavallisen maidon kera. Harmikseni huomasin kaurapuuron ja vihrean salaatin puuttuvan aamupalapoydasta, mutta onneksi tarjolla oli sokerikuorrutteisia donitseja, suklaamuffinsseja ja muita kaloripommeja jotka vallan mainiosti korvaisivat kaurapuuron, tomaatin ja salaatin. 😀
Aamupalan jalkeen lahdimme ihastelemaan Manhattanin neon valoja Time Sguarille, ja voi luoja sita neonvalojen maaraa. Oli niin sanotusti mainos poikineen eksynyt pilvenpiirtajien kylkiin, maalaispojalla oli huuli pyoreana. Ja se ihmisten paljous yllatti aika lailla, no totta kai olin kuullut ja nahnyt televisiosta etta Manhattanilla on ihmisia enempi kuin Simpeleen ja Parikkalan keskustassa yhteensa, 😉 mutta silti etta ihmisia on niin paljon etta valilla ei meinaa sekaan mahtua. Silti lahinna kaikki olivat todella ystavallisia, jos joku ohimennessaan vahingossa tonaisi, niin heti kuului ”sorry” ohikulkijan suusta. Tai jos seisoit holmon nakoisena kadun kulmassa kartta kadessa, niin paikallinen ohikulkija tuli kysymaan ”do you need help” tai ”where are you going”. Elikka oman kokemuksen mukaan tavalliset Jenkit ovat ystavallisia ja avuliaita ihmisia, eika se mita olen Suomessa kuullut ”nena pystyssa kulkijoista” tai ”maailman poliiseista”. Minun mielesta Jenkeilla on yhdessa tekemisen meininki ja kansa puhaltaa ns. yhteen hiileen!!
Kolmantena paivana suuntasimme perheen kanssa American Museum of Natural History:n. Ja voin suisitella lampimasti kaikille ketka kayvat New Yorkissa. Siella oli vaikka mita nahtavaa lounnosta ja ihmisista kautta historian. Rakennus oli neljakerroksinen valtava kompleksi. Siella oli lahes kaikki yleisimmat elainlajit taytettyna luonnollisessa koossaan, esim. norsulauma, leijonia, sinivalas ja yms… Museossa oli aidoista luista kasattuja dinosauruksia, esim. T-Rex, lentoliskoja ja valtavan kokiosia kasvissoja dinosauruksia. Yksi vaikuttavimmista kohteista oli ihmisen historiasta kertova osasto, jossa oli aidosita luista kasattu Neandertalinihminen ja sita enne elanyt ihmisapina, yms… Summa summarum: American Museum of Natural History oli todellakin nakemisen arvoinen museo.
Mitas muuta pitais kertoa, no se etta kaikissa ns. pakollisissa nahtavyyksissa on kayty: Vapauden patsaalla, Brooklyn Bridge:lla (1,6 km pitkalla sillalla, Manhattanilta Brooklyniin), Empire State Buildingssa (n.550 m. korkea rakennus Manhattanin keskella), Central Parkissa, Chinatownissa, Little Italiassa ja totta kai Manhattanin metrossa joka on ihan alyttoman helppo tapa liikkua Manhattanilla paikasta toiseen ja on tosi helppo lukiunen kun kantaa pienta metroverkosto karttaa mukanaan. Ja se on viela pakko mainita Manhattanista, etta taalla pitaa olla varsinainen toope jos eksyy, koska esinnakin taa mesta sijaitsee saaressa, eli kovinkaan kauas ei voi eksya. Ja toiseksi taalla on maailman loogisimmat tien nimet: Tiet ovat nimette numeraalisesti ja ne ssurenevat loogisesti etelasta pohjoiseen ja idasta lanteen pain, eli viksuja ovat olleet ne jotka ovat kyseisen tieverkoston aikanaan keksineet, iso peukku heille!!
Muutama sana Kiitospaivasta: se oli aika massiivinen tapahtuma taalla ”Isossa Omenassa”. Jo paria paivaa aikasemmin huomasi etta nyt alkaa kaupungissa olla ihmisia enempi kuin tanne oikeasti mahtuu. Tuntui etta kaikki kynnelle kykenevat tulisivat katsomaan kuuluisaa Thanksgiving Day:n kulkuetta. Paivaa ennen kiitospaivaa ei loydetty ravintolaa Time Sguarin lahelta minne oltaisiin mahduttu syomaan. Sitten koitti se suuri paiva: Thanksgiving Day, kysyttiin murun kanssa hotelli virkailijalta moneen asti kulkue kestaa ja virkailija kertoi kulkueen kestavan koko paivan. No menimme Time Sguarille klo.12.00 ja kaikki ihmiset tulivat meita vastaan. Kysymys kuului miksi ja vastaus siihen: ”kulkue loppui jo klo.12.00”!! ”shit happens” 😀 No mutta nahtiimpa mitenka suuri juhla kiitospaiva Jenkeille oli ja taisihan silloin muutama kalkkunakin paasta hengestaan. Joku saattoi nahda Suomen uutisistakin valahdyksen Nyw Yorkin Thanksgiving Day:n kulkueesta.
Viela olisi pari paivaa aikaa hengata taalla ”Isossa Omenassa” ja fiilistella alkavaa joulunhuumaa, mika on kasin kosketeltavaa taalla New Yorkissa. Ihmiset virittelevat joka puolelle kymmenia, jopa satoaj jouluvaloja, erilaisia joulukoristeita, ostavat kaupoista kaikkea joulukraasaa ja kiljuville lapsille kasoittain joululahjoja. Pelastusarmeijan tyypit heiluttelevat kadun kulmassa lehmankelloja ja herattavat ihmisten huomiota, etta hyvaosaiset lahjoittaisivat muutaman dollarin vahaosaisille. Kirkkain silmin voin todeta etta Amerikkalaiset ovat todellista jouluhullua kansaa.
Mutta nyt on mentava murun viekkuun potkottelemaan. Palataan taas kunhan pieni kirjoitusvimma puskee pintaan, eli luomisen tuskaa! :shout:
ps. Jotenkin taalla Jenkeissa kaikki on vahan suurempaa mita ollaan Euroopassa totuttu nakemaan.
Merkinnät RSS-syötteenä