Pattaya, poikamiesten piletyspaikka nr:o 1 sijaitsee maantieteellisesti Thaimaassa Bangkokista 150 km kaakkoon, mutta on käytännössä yksi Venäjän aluskaupungeista. Heti hotelliin saavuttaessa ystävällinen hotellivirkailija tervehti meitä venäjäksi ”trastuitse”. Me oltiin pesueen kanssa huuli pyöreänä, meidänhän piti olla Thaimaassa. Hotellin aulassa meille lyötiin venäjänkielinen Pattayan kartta kouraan. Minä hyvällä rallienglannilla tiedustelin olisiko mahdollista saada englanninkielistä karttaa ja sellainenhan sitten löytyi hetken kuluttua vastaanoton hyllykön perukoilta.
Hotellihuone oli aivan loistava: kaksi makuuhuonetta, olohuone, ruokailutila, keittiö (jossa ei ollut astioita/ruokailuvälineitä, ei uunia, eikä mikroa), sekä kaksi parveketta. Parvekkeilta avautui hieno merinäköala länteen. Hotelli sijaitsi Pattayan rauhallisemmalla osalla Jomtien Beachillä, jossa yöelämästä ei ollut häiriötä eikä siellä tuhmat tytöt ehdotelleet hävyttömyyksiä.
Jos joku haluaa välttämättä reissata Pattayalla perheen pienempien kanssa, niin kannattaa valita majoituspaikaksi mielummin rauhallisempi Jomtien Beach kuin vilkas Pattaya Beach. Jomtien Beachilta oli hyvät kulkuyhteydet Pattayan keskustaan ja lavataksikyyti maksoi vaivaiset 0,25 euroa/henkilö, ”khallishtaaa”!
Paikallisten yleisilme oli huomattavasti alakuloisempi kuin Thaimaan muissa paikoissa missä olemme matkustelleet aiemmin. Suurimmaksi syyksi alakuloisuuteen arvelen olevan epäkohteliaat venäläiset, joiden sanavarastoista puuttuu sana kohteliaisuus. Venäläiset nimittäin vaativat joka puolella puhuttavan venäjää, eivätkä he edes yritä asioida englannin kielellä, puhumattakaan thai-kielestä.
Osa venäläisistä käyttäytyi erittäin aggressiivisesti ja ylimielisesti paikallista väestöä kohtaan. Esimerkiksi kun käy asioimassa paikallisessa liikkeessä niin on kohteliasta sanoa saavuttaessa ”shavadikap” (thai-kielinen yleistervehdys) ja pois lähtiessä ”kophunkap” (thai-kielellä kiitos), mutta perus venäläinen sanoi omalla kielellään ”trastuitse” ja pois lähtiessään ei sanonut mitään, mikä on erittäin epäkohteliasta thaimaalaisessa kulttuurissa. Rehellisyyden nimissä minun on sanottava että minulle tuli Pattayan loman aikana syvä myötähäpeä ylimielisiä venäläisiä kohtaan.
Venäläisiä lukuun ottamatta Pattayan loma oli aivan loistava. Sillä kaupunkilomailu toi hyvää vastapainoa 1,5 kuukauden rantalomailuun Samuin saaristossa. Pattayan lomaan sisältyi myös muutama aika kiva yllätys, jotka liittyivät minun 30 v. synttäreihin ja joista minulla itselläni ei ollut yhtään hajua. Ensimmäinen yllätys oli kun minun rakas pikkusisko pamahti ihan yks kaks mitään ilmoittamatta meidän hotellihuoneistoon. Rehellisesti sanottuna minulta meinasi pudota tekarit suusta.
Seuraavan yllätyksen oli järjestänyt rakas vaimoni. Kahden päivän patikointireissu Namtok Khao Chamao Khaowong:n kansallispuistossa, Rayong:n maakunnassa, 150 km Pattayalta itään. Retki alkoi skootterin vuokraamisella ja 150 km:n ajomatkalla kohti kansallispuistoa. Gisela oli varannut meille kansallispuistosta keskeltä sademetsää bungalovin ja koko alueella ei majoittunut ketään muita kuin me kaksi rakastavaista. Heti ensimmäisenä päivänä me kävimme patikoimassa muutaman kilometrin kapeaa sademetsäpolkua pitkin. Illan tullen palasimme bungaloville, jossa kuuntelimme sademetsän ääniä, teimme salanuotion ja paistoimme makkaraa tikun nokassa kuin Suomessa konsanaan.
Seuraavana päivänä oli tiedossa n. 6 km patikointireissu, joka tuntui huomattavasti pidemmältä maaston haastavuuden takia. Maisemat olivat jotain sanoin kuvaamattoman kauniita. Joka puolella oli lävitse tunkematonta sademetsää, vesiputouksia ja vesiputousten päällä häkellyttävän kauniita maisemapaikkoja. Patikkapolun päässä kävimme naku-uinnilla kuohuvan vesiputouksen alla. Päivän päätteeksi huristelimme skootterilla (125 cc) takaisin Pattayalle moottoritietä pitkin ja ajoimme kilpaa paikallisten rekkojen ja henkilöautojen kanssa. Kisse oli pissata housuun! 😀
Joka tapauksessa patikointiretki oli tähän astisista patikkareissuista paras ja maisemiltaan upein. Koko kahden päivän aikana emme törmänneet yhteenkään länkkärituristiin, siellä seudulla asusti vain paikallisia ”alkuasukkaita”.
Kolmas yllätys oli 7.3. minun synttäripäivänä. Aamulla tytöt (Kisse, Kata ja Soffi) herättivät minut ”paljon onnea vaan..” laulun raikuessa. Aamupalapöytä oli katettu kaikilla herkuilla synttärikakusta kuohuviiniin. Maittavan aamupalan jälkeen oli tarjolla thaimaalainen öljyhieronta, joka oli aivan loistava.
Hieronnan jälkeen suuntasimme kohti Pattaya Parkkia, jossa kävimme hurjissa huvipuistolaitteissa ja kaiken kukkuraksi minun piti hypätä 240 metriä korkeasta Pattaya tornista Tower-Jumppi, hieman kyllä jänskätti pohjoisen poikaa!! Siitä suuntasimme Pattaya Parkin vesipuistoon, jossa hurjasteltiin vesiliukumäissä. Päivän päätteeksi kävimme syömässä Pattaya Towerin pyörivässä näköalaravintolassa yli 200 metrin korkeudessa. Ruoka oli suussa sulavan maistuvaa ja näköalat aivan upeat.
Illalla pimeän tultua Gisela oli viimeiseksi yllätykseksi ostanut muovikassillisen raketteja, joita synttärisankarin sisäinen pikkupoika pääsi paukuttelemaan sormet syyhyten, meininki oli kuin uudenvuoden tulituksessa konsanaan. Rakettien paukkeen yhteydessä paukautettiin myös auki yksi kuohuviinipullo. Täällä Thaimaassa raketteja saa ampua mihin aikaan vuodesta tahansa, eli thaimaa on sisäisten pikkupoikien paratiisi! 😀 Seuraavana iltana hyvin nukutun yön ja levätyn päivän jälkeen suuntasimme Giselan kanssa kohti Pattayan sykkivää yöelämää. Aluksi meikäläinen kävi hoilaamassa Suomi-karaokebaarissa Frederikin Kolmekymppinen -biisin. Sieltä rantakadulle juomaan muutama boketti (pikku ämpäri täynnä viunaa) ja loppuyöksi paikalliseen diskoon, jossa soi kuumimmat radiohitit desibelejä kaihtamatta.
Kiitos maailman parhaille tytöille, Giselalle, Katariinalle ja Sophialle muistiin painuvasta 30 v. syntymäpäivästä! <3 ps. Jos joku on yrittänyt soittaa tai on laittanut onnittelutekstiviestin, niin minä en ole vastannut, koska minulla ei ole enää puhelinta.. …joku paikallinen apina pölli sen meidän bungalovista Koh Samuilla.
Meidän perheen naiset Katariina mukaan lukien pääsivät myös nauttimaan yllätyshoidoista. Rakas äitini antoi minulle tehtäväksi järjestää tytöille hemmottelupäivän thaimaalaisessa kylpylässä. Englannin ja vänäjän yhdistelmäkielellä varasin tytöille 3 tunnin hemmotteluhoidon johon kuului aromaattinen öljyhieronta, jalkahoito, erilaisia kylpyjä ja kaiken kruunuksi täydellinen kasvohoito. Tytöt nauttivat hoidoista täysin rinnoin ja kehuivat kasvohoitoa parhaaksi missä ovat ikinä olleet. Sophiakin oli tunnin aromaattisessa öljyhieronnassa, aluksi kauhun kankeana ja lopuksi jo mairea hymy kasvoillaan hieronnan päätteksi.
Ruoka oli Pattayalla todella hyvää, joskin hieman kalliimpaa kuin muissa Thaimaan kohteissa missä ollaan käyty. Esim. Kaksi aikuista ja yksi lapsi söi maittavan aterian alkupaloineen pääruokineen päivineen 750 bathilla, joka on Suomen rahassa 19 euroa. Hintaan sisältyi kaksi isoa olutta ja yksi limppari/mehu, eli kuitenkin aika halpaa Suomen hintoihin verrattuna. Koh Samuilla kaksi aikuista ja yksi lapsi söi maittavan aterian 400-500 bathilla (10 – 12,5 eurolla) , johon sisältyi kaksi alkuruokaa, kolme pääruokaa ja kolme juomaa. Bang Saenilla kaksi nuudelikeittoa, yksi kana-ateria riisillä ja kolme limpparia maksoi 145 bathia joka on 3,5 euroa. Elikkä kaupungista ja ruokapaikasta riippuen Thaimaassa syö edullisesti tai ihan törkeen halvalla. Pitää vaan osata etsiä oikea paikka monista tarjolla olevista ruokapaikoista ja pääsääntö on että oikeissa ”alkuasukas” -ravintoloissa saa edullisinta ruokaa ja yhtä maittavaa kuin kalliimmissakin paikoissa. Pattaya on myös shoppaajan paratiisi, kaikkea on tarjolla maan ja taivaan välillä. Kaikki tavarat ja vaatteet ovat todella halpoja, joskaan ei ihan yhtä halpoja kuin Bangkokissa missä ne ovat ihan ilmaisia Suomen hintoihin verrattuna.
Yhteenvetona Pattaya on ihan kiva paikka jos haluaa viettää yöelämää, syödä monikansallisia ruokia, shoppailla ja muutenkin viettää aktiivista lomailua ammunnan, golfaamisen ja muiden harrastuksien ohella. Mutta jos etsii rantalomailukohdetta, niin Pattaya kannattaa kiertää. Vielä vinkkinä venäjänkielen taitoisille: Pattayalla pärjää paremmin venäjän kielellä kuin englannilla, sillä Pattaya on kaksikielinen kaupunki, siellä puhutaan venäjää ja thai-kieltä.
Meidän pesue on nyt parhaillaan Bang Saenissa, alkuasukkaiden lomanviettopaikassa. Bang Saen sijaitsee Pattayan ja Bangkokin puolivälissä Bangkokista 80 km kaakkoon. Kohta ollaan oltu täällä kuusi päivää, eikä olla vielä nähty yhtään länkkäri turistia. Paikallisten kanssa me kommunikoimme viittomakielellä, sillä paikallinen väestö ei nimeksikään puhu englantia, emmekä me suomituristit osaa sanoa kuin muutaman kohteliaisuussanan thai-kielellä. Paikallinen väestö on täällä todella ystävällistä ja hymy on aina korvasta korvaan. Voin sanoa kirkkain silmin että täällä Bang Saenilla on todella nautinnollista lomailla, tunnelma on rennon letkeä, eikä ole ketään länsimaalaista turistia hampaat irvessä selittämässä paikallisille: ”kuinka hän on nyt saanut liian huonoa palvelua”! Paikalliset ovat ihastuneet meidän pikku prinsessaamme Sophiaan, joka sulatta lähes jokaisen ohikulkevan thaimaalaisen sydämen. Välillä Sophiaa jopa hieman harmittaa kun joka toinen tyttö tai vähintään tytön äiti haluaa halia meidän Soffia tai ainakin kokeilla prinsessan kultaista tukkaa, joka on letitetty kauniille palmikolle.
Rantakulttuuri on myös ”hieman” erilaista kuin mitä me ollaan tähän asti totuttu näkemään. Paikalliset tulevat rannalle pitkähihaiset paidat ja pitkälahkeiset housut päälle, samoin he uivat kaikki vaatteet päällä meressä. Aurinkotuolirivistö on verhottu aurinkovarjoilla tiiviiksi katokseksi, niin ettei yksikään auringon säde pääse paistamaan aurinkotuoleille. Sillä paikalliset pelkäävät ruskettumista ja välttävät aurinkoa kuin ruttoa aina kun on mahdollista. Paikallinen väestö ihannoi vaaleaa ihoa ja he jopa maksavat omaisuuksia ihon vaalennusleikkauksista. Lähes jokainen käyttää vaalentavaa aurinkorasvaa ja lähes kaikki kaupassa myytävät kasvovoiteet sunmuut rasvat ovat vaalentavia. Jopa minun ostamassa Nivean deodorantissa lukee whitening, kohta minullakin on sitten lumen valkoiset kainalot. 😀 Paikalliset tulevat monesti isolla porukalle rannalle, ostavat rantakojuista ja rantoja kiertäviltä myyjiltä ruokaa, juovat ja syövät koko päivän jotakin pientä naposteltavaa tuulen viilentämien varjojen alla, samalla kun perheen nuorimmat pulikoivat vedessä vaatteet päällä.
Täällä Bang Saenissa on myös luonnonvaraisia apinoita, joita paikalliset käyvät syöttämässä. Mekin olemme käyneet antamassa apinoille pähkinöitä, banaania ja muita hedelmiä. Välillä joku apina yrittää olla ovela ja varastaa kaikki hedelmät kerralla hedelmäpussista tai nappaa salakavalasti koko pähkinäpussin pahaa aavistamattoman paikallisen kädestä. Apinat hyppivät talojen ja autojen katoilla ja tekevät tuhojaan minkä kerkeävät, mutta rennon letkeät paikalliset siitä vähät välittää. Mitenköhän olisi laita Suomessa, näinköhän suomalaiset isännät vain naureskelisivat kun apinat kävisivät vääntelemässä tuliterän Audin antennin solmulle. Minä voin vaan kuvitella Tuning Erkin reaktion jos apina kävisi repimässä irti Ekin juuri asentaman valokuitukaapelin Audin sisäovesta. 😀
Meidän hotellin vieressä on myös jonkunlainen apinatemppeli, jossa viikonloppuisin käy todella paljon paikallisia turisteja. Buddha munkki roiskii vettä turistien päälle ja turistit syöttävät apinoita minkä kerkeävät. Mekin ollaan pesueen kanssa vuokrattu pari polkupyörää ja käyty kiertelemässä lähialueita ristiin rastiin ja ihailtu villejä apinoita.
Bang Saen on yllättänyt meidät todella positiivisesti. Ruoka on todella hyvää ja halpaa. Paikalliset ovat uskomattoman ystävällisiä. Ja jos haluaa nähdä mitä paikallinen väestö touhuaa ja silti viettää rantalomaa, niin tämä on juuri sopiva paikka siihen tarkoitukseen. Vielä ollaan vähän yli viikko täällä Bang Saenissa ja sitten jätetään hyvästit Thaimaalle ja suunnataan kohti Mauritiuksen paratiisisaaria.
t. Höpö
Merkinnät RSS-syötteenä